6 ikäihmisten suosikkilaulua
Olen kuluneen syksyn aikana pitänyt paljon erilaisia ryhmiä, teemat musiikin ympärillä. Toisinaan pääpaino on laulamisessa, toisinaan muistellaan enemmän. Aina kuitenkin jotain tulee laulettua.
Toistaiseksi on helppo löytää ryhmiin sellaisia lauluja, jotka ovat monille tuttuja. Tietenkin tässä on vaihtelua, mutta pääosin se on helppoa. Listaan alle joitakin tänä syksynä paljon laulettuja lauluja.
Juttelemme usein siitä, että tällaisia "kaikille" tuttuja lauluja on melko paljon. Uskon kuitenkin, että parinkymmenen vuoden kuluttua tilanne on sangen erilainen. Musiikkityylit monipuolistuvat ja kaikille yhteistä on vähemmän.
1. Kultainen nuoruus
Tämä laulu kirvoittaa usein kommentin, joka toisinaan on hiukan humoristinen, toisinaan totisinta totta: "Kyllä sitä nyt voi enää muistella! Mitään ei ole jäljellä." Useimmiten kuitenkin päädytään muistelemaan nuoruuden aikoja suurella lämmöllä. Ja tietenkin myös Olavi Virtaa!
2. Uralin pihlaja
Kenties kerran soittaa taas tuuli lauhemmin.Kaupunkien pauhu jää taakse viimeinkin.Missä pihlaja kukkii, taas armaan nähdä mä saan.Luonto puhkea kukkaansa jälleen kauneimpaan.
Uralin pihlaja liittyy monen mielessä syksyyn. Toisaalta se tuo mieleen tanssilavat, monet hienot muistot sieltä, niiden aikojen ystävistä. Ja ystävien häistä.
3. Metsäkukkia
Tämä kappale on ollut hyvin monilla häävalssina. Usein alkaa muistelot hääjuhlista, paikoista, vieraista. Erilaisista kommelluksista häihin liittyen. Usein myös mietitään, kuinka monta vuotta omista mahdollisista häistä jo on. Ja kuinka nopeasti aika onkaan mennyt!
4. Muurari
Valssien kavalkadi jatkuu! Jostain syystä tämä on laulu, jonka monet osaavat. Siihen ei tunnu yleensä liittyvän tarkkaa muistoa, jotain tilannetta, jossa sitä on erityisen usein kuunneltu. Kuitenkin se on monille aivan tuttu, ja sitä lauletaan mielellään. Hampparin fiksuus käydään usein läpi, kuinka "Viisas pääsee vähemmällä."
5. Oma lapsuuden maakuntalaulu
Useimmille on selvää, mitä maakuntalaulua omassa lapsuudessa on esimerkiksi koulussa opeteltu ja laulettu. Yleensä se on se yksi tietty laulu. Muitakin on vielä opeteltu, mutta yleensä se yksi on tutuin.
Joissain maakuntalauluissa on hyvin paljon säkeistöjä, ja usein ns. esityskäytäntö on myös itsestään selvä asia. Tarkoitan, että kun ollaan koolla tietyissä pitäjissä, Hämäläisten laulun katkomisesta on turha edes avata keskustelua. Jossakin muualla taas on mahdollista jättää jotkut säkeistöt laulamatta, mutta ei tokikaan mitä tahansa!
Lempeitä laaksoin lehtoja ja lintuin laulupuistoja
ja marjaisia kankaitaan en unhottaa voi milloinkaan -
oi Hämeen kallis maa.
6. Isoisän olkihattu
Olemme useamman ryhmän kanssa laulaneet "Isoisän olkihattua", josta on tullut viime vuosien aikana yksi omista suosikkilauluistani. Rautavaaran lauluissa on usein tosi kaunis tarina, samoin tässä:
... ja mietin, kuinka kaunis sentään ihmiselo on.
Vaan miten vähän jääkään meistä muistoks tulevain,
kuin isoisän tarinasta, olkihattu vain.
Saman tyyppinen laulu oli oman isoäitini suosikkilaulu, "Elämä on kaunis". Se on jäänyt melko vähälle laulamiselle viime aikoina. Minusta tekstin tarinassa on jotain samaa suloisuutta kuin olkihatun tarinassa. Vai mitä?
Oliko tämä tuttu laulu? Kaunis teksti, eikö? Elämä on kuitenkin myös kaunis, vaikka marraskuun harmaus toisinaan on ankeakin. Koitetaan kahlata yhdessä sen läpi, vaikka hyvien musiikkikappaleitten voimin. Voi hyvin!
(Kuvat Pixabay ja Wikiwand)