Miten muistisairaiden musiikkihetket vaikuttivat? 

25.10.2023

Kirjoitan vielä yhdestä näkökulmasta, joka on pyörinyt mielessä Musiikkia kotona -projektiani koskien. Kokoan tekstiin konkreettisia asioita, joita havainnoin musiikkihetkissä. Millaisia uusia asioita toiminnan myötä tapahtui? Mistä osallistuneet muistisairaat ja heidän omaisensa minulle kertoivat? Miten yhdessä musisoiminen vaikutti?

(Löydät linkin opinnäytetyöhöni tämän tekstin lopusta, jos haluat lukea enemmän Musiikkia kotona -projektista.)

 

Psyykkisiä ja fyysisiä muutoksia

Osallistujat kertoivat spontaanisti monenlaisia ajatuksia musiikkihetkiin liittyen. Fyysisistä muutoksista yleisin oli se, että koettiin virkistymistä ja iloa.

Aamupäivän musiikkihetkessä olo oli joskus aloittaessa flunssainen. Kun oltiin hetki laulettu, olo tuntuikin paremmalta! Musiikkihan, erityisesti laulaminen, aktivoi vahvistaa monipuolisesti hengityselimistöä. Vaikkapa kuorolaulun vaikutuksia on tutkittu jo paljon.

 

Äänen käyttäminen parani esimerkiksi niin, että osallistuja koki jaksavansa laulaa taas paremmin. Toisella kerralla huomattiin, että ääni kestää pitempään, kun sitä säännöllisemmin. Ja näin onkin! Laulaminen on lihastyötä, jossa voi kehittyä monella tavalla.

Moni kertoi myös, että oma ja puolison mieliala tuntui kohentuneen. Kaikenlainen aktivoituminen oli hyvin ilmeistä, keskinäinen kommunikaatio parani, samoin vireystila.

Mitä materiaalia ikäihmisten musiikkihetkiin?

Musiikkihetkiä oli lähes kaikkien pariskuntien kanssa viisi. Tapaamisten välillä oli etsitty omia laulunuotteja ja -kirjoja. Lauloimme ja soitimme näistäkin.

Musiikkiprojektissa oli mukana osallistuja, joka oli tehnyt omia sävellyksiä vuosien varrella. Tämä kävi jutustellessa ilmi. Sainkin sitten nähdä sävellyksiä, ja lauloin sekä soitin musiikkihetkissä myös niitä. Kuulin hienoja tarinoita, joita kappaleiden taustalla oli. Tärkeitä muistoja pariskunnan elämän varrelta.

Useammallakin projektin osallistujalla oli paljon kuorolaulukokemusta. Kuoronuotteja oli kertynyt valtavat määrät, ja lauloimme myös omaisten suosikkikappaleita kansioista. Paria kappaletta pääsimme lyhyesti jopa "harjoittelemaan" yhdessä. Kuoromuistot ovat myös tärkeitä, ja tutuista kuorokavereista olikin paljon tarinoita ja yhteisiä sattumuksia löytyi!

Yhdessä kodissa tutkittiin hienoa rock-levykokoelmaa. Sairastunut ei enää itse juuri puhunut, mutta puoliso muisteli levyjen kuunteluhetkiä. Usein musiikkimuistot ovat yhteisiäkin, osa molempien tarinaa. Sainpa nähdä myös hienon itse rakennetun kitaran ja vähän kokeillakin sitä. Kaikenlaisia aarteita pääsee tutkimaan, kun ollaan kotona!

Mitä Musiikkia kotona -musiikkihetkissä sitten tehtiin?

Olin tietenkin suunnitellut ensimmäiselle tapaamiskerralla rungon, jota löyhästi noudattamalla aloitimmekin. Olen kuitenkin sangen spontaani reagoimaan erilaisiin ideoihin ja aiheisiin myös "vauhdissa". Koska en tuntenut osallistujia ennestään, olikin tarpeen varautua monenlaiseen.

Osallistujat olivat hyvin erilaisia ja kodeissa oli monia soittimia. Useimpia kotoa löytyneitä soittopelejä käytinkin jollakin tavalla. 

Olin lähtenyt liikkeelle melko "neutraalista" musiikista, siis tutuista, melko vanhoista lauluista, esimerkiksi kansanlauluista. Itselleni oli hienoinen yllätys, kuinka moni toivoi musiikkihetkiin myös hengellistä musiikkia. Itselläni on kanttoritausta, ja materiaalia löytyy kyllä.

Halutessasi löydät lisätietoa käyttämästäni musiikista ja havainnoistani täältä: https://www.saveltuulia.fi/l/musiikkiakotona/

Kun mietin vähänkään pidemmälle, oli aivan loogista, että hengellinen musiikki oli monille tuttua ja tärkeää. Monilla oli kuorolaulutaustaa, ja varsinkin aiemmin kirkkokuoro on ollut joka kylällä. Sieltä tutut laulut ovat pääosin hengellistä.

Joukossa oli myös heitä, jotka ovat itse olleet erittäin aktiivisia, ja esimerkiksi johtaneet lauluryhmiä tai käyneet esiintymässä aikanaan vanhaikodeilla. Toiset halusivat laulaa omilta laulutunneilta tuttuja lauluja.

Eräässä kodissa katseltiin YouTube-videoita, kun pariskunnan (aikuinen) lapsi oli musiikkihetken aikana paikalla. Löytyi videoita lauluista, joita muistisairas oli aikanaan laulanut paljon. Valtavan arvokasta tietoa tärkeistä lauluista ja jälleen kerran, ihania tarinoita niiden taustalla!

Asennemuutoksia ja uusvanhoja tuulia

Eräässä kodissa muistisairas osallistuja ilmoitti hyvinkin pontevasti, ettei sitten missään tapauksessa laula. Tämä on melko yleistä: koetaan että muut osaavat laulaa, mutta minun on parempi olla hissukseen. Usein kuitenkin mieli muuttuu, kun tilanne tulee tutummaksi. Halutaankin osallistua vaikkapa toivelaulun laulamiseen. Hyvä, kun saa itse valita! Ja sekin on hyvä, että joku "pelkästään" toivoo lauluja, joita haluaa kuulla.

Saman ilmiön olen huomannut hoivakotivierailuilla. Moni asukas epäröi ensin, ehkä jännittää. Tilanne on uusi, outokin. Myös muistisairaus saattaa hankaloittaa hahmottamista, mitäs tässä nyt tapahtuu. Kun saa hetken olla rauhassa ja kuulostella tilannetta, saattaakin - kuin huomaamattaan - innostua osallistumaan. Ja ainahan sitä voi olla mukana kuuntelemalla.

Yksi projektissa mukana ollut omainen innostui soittamaan uudelleen pianoa. Tämä oli minusta aivan äärettömän hieno juttu! Toinen puolestaan innostui karaokesta uudelleen ja joku kerta olohuoneessa olikin jo karaokevideo pyörimässä, kun saavuin musiikkihetkeä pitämään. Lämppäri oli jo nostanut tunnelman kattoon! :)

Projektin edetessä syntyi paljon sellaista, mitä ei voi etukäteen suunnitella. Siksi oli hyvä olla useampi tapaaminen, niin tulimme osallistujien kanssa tutummaksi ja asiat saavat aikaa. Aina ei halua tai rohkene heti kertoa kaikkea, vaikka jutustelulle varataankin joka tapaamisella aikaa.


Useimmiten myös omaiset kertoivat virkistyneensä. Kiinnostavaa minusta on se, ettei ollut merkitystä, olivatko omaiset olleet aktiivisia musiikin harrastajia. Mukana oli yksi pariskunta, jotka eivät soittaneet tai laulaneet itse. Heille soitin ja lauloin ensin tuttuja lauluja ukulelen säestyksellä. Nopeasti kävi kuitenkin niin, että pääasiassa soitin heille pianolla klassista musiikkia. Heidän erityisenä toiveenaan oli nimittäin Bachin pianomusiikki.

Vaikka tästä projektista on jo pari vuotta, nämä ihmiset, joiden kanssa silloin työskentelin, ovat edelleen mielessä. Muulloinkin kuin nyt kirjoittaessa. Kotoa toimiessa syntyi aivan erityinen yhteys. He vaikuttivat minuun voimakkaasti, ja toivon, että hetket toivat myös heille paljon hyviä asioita arkeen. Arkeen, jossa kaikilla oli läsnä vakava sairaus. Kiitos edelleen ja jälleen teille kaikille, joiden luona sain vierailla!

Jos haluat, voit alta olevasta linkistä lukea lisää kyseisestä projektista, joka liittyi kulttuurialan opintoihini:

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/342567/keranenterhituulia.pdf?sequence=2&isAllowed=y

Kiva, kun kävit lukemassa! Mulle saa aina laittaa kommentteja ja kysymyksiä sähköpostiini saveltuulia@gmail.com .

Kiitos viesteistä, joita olitte taas laittaneet, kommentit ja kannustus antaa paljon iloa työhöni! Samasta sähköpostista voit halutessasi myös kysellä musiikkihetkiä, luentoja tai muuta yhteistyötä.

Mukavaa viikkoa, voi hyvin!