Säveltuulian kuulumisia
Tämä blogi (ja sivusto samalla!) on ollut kohta vuoden. Siinä ajassa asiat muuttuu, ja unohtuu. Ja kun sitten sain vielä pyynnön esitellä itseni, niin tässäpä tulee, hiukan erilainen teksti!
Olen saanut menneen viikon aikana useampiakin kiinnostavia yhteydenottoja. Huomasin, etten tosiaan ehkä ole aikoihin (jos koskaan) täällä blogin puolella "esitellyt" itseäni, tai sitä mitä teen. Keikkapyyntöjäkin on tullut alueilta ja aiheista, joita en tällä hetkellä tee, joten päivitänpä lyhyesti.
Olen siis Kanta-Hämeen Muistiyhdistyksen musiikkihankkeessa työssä. Teen päivätyön ohessa vähän muitakin keikkoja. Koska olen aivan alkuperäiseltä koulutukseltani ja ammatiltani kanttori, teen pyydettäessä kanttorin keikkoja, lähinnä Pirkanmaan ja Hämeenlinnan alueella.
Olen tehnyt hoivamuusikon työtä varsinaisesti nyt nelisen vuotta. Siihen liittyen teen musiikkihetkiä lähinnä hoivakodeissa ryhmille ja yksittäisten asukkaiden huoneissa. Olen musisoinut paljon muistisairaiden kanssa, ja koenkin sairastuneet erityisen tärkeäksi ryhmäksi. Myös hoivakotien ja muistiperheiden musiikkihetkiä teen Hämeenlinnan ja Pirkanmaan alueella.
Lisäksi olen viime aikoina soittanut erilaisia säestysprojekteja, lähinnä pianolla, ja toiminut esimerkiksi retriittityyppisissä kokonaisuuksissa muusikkona. Innostun monenlaisesta!
Tällä hetkellä en tee luento- tai koulutustyötä, mutta tätä blogia kirjoitan suht säännöllisesti. Tätä kautta olenkin saanut kiinnostavia aiheideoita, joista on toivottu tekstejä. Se on ihanaa, ja tartunkin kunnolla niihin aiheisiin, kunhan kalenterini taas jossain vaiheessa näyttää hieman seesteisemmältä. :)
Nyt lupasin eräälle viestin laittaneelle kertoa hiukan itsestäni, joten tässä tulee. Osa enemmän ja osa vähemmän tärkeitä faktoja:
- Tykkään tosi paljon kirjoittaa, olen aina tykännyt. Se on mulle tapa ajatella. Jäsennellä. Muistaa.
- Myös valokuvaaminen on ihanaa. Se on yksi indikaattorini: kun huomaan, etten enää kuvaa, se on merkki, etten enää huomaa pieniä, kivoja juttuja. Silloin on syytä hidastaa tahtia!
- Junassa matkustaminen on musta kivaa. Harmi vain, että niin usein on paljon soittimia yms. kamppeita mukana, ettei se ole aina mahdollista.
- Olen syksyihminen. Kevät on suloinen, valoisa vuodenaika, mutta pitkän talven jälkeen se on itselleni myös väsyttävä, kaikessa reippaudessaan :)
- Ystävät on mulle tärkeitä.
- Tykkään runoista: lauluissakin on useimmiten runoteksti.
- Ihailen ihmisiä, joista huokuu aitous. Joku sellainen "omana itsenään oleminen". Usein ikäihmiset tuntuvat olevan sinut itsensä kanssa.
- Piano on ensimmäinen soittimeni, ja yhä edelleen rakas. Soitan myös ukulelea ja kanteletta. Oon huomannut, että ukulelen ajatellaan olevan vitsikäs soitin, kanteleen taas jotenkin vakava ja surullinen.
- Laulaminen on mulle tärkeä tapa kommunikoida. Sen merkitys muuttui jo opiskeluaikoina, mutta nyt, kun työskentelen paljon muistisairaiden kanssa, merkitys on vain syventynyt. Monen ihmisen kanssa löytää sellaisen yhteyden, jota en enää löytäisi puheen keinoin.
- Salmiakki on hyvää.
- Kuorolaulu on aina ollut mulle tärkeä juttu. Olin palmusunnuntaina laulamassa Matteus-passiota kuorolaisena, ja aiai, miten huippu kokemus! Olen viimeksi laulanut sitä 20 vuotta sitten. Kiitollinen mieli vieläkin.
Huh, mulle tällainen itsestä kirjoittelu on vierasta! En ajattele omaa työtänikään esillä olemisena, vaan koen musisoivani yhdessä toisten kanssa. Tai joskus annan "musiikkia lahjaksi", mutten oikeastaan koskaan koe esiintyväni.
Mutta semmoisia tällä kertaa. Kiitos, kun olette ottaneet yhteyttä! Mulle saa laittaa viestiä osoitteeseen saveltuulia@gmail.com tai Instagramissa: www.instagram.com/saveltuulia
Hyviä auringonsäteitä sinne, voi hyvin!
-Tetu